Bioaikarekka huristelee ympäri Lappia - hyppää mukaan!

Arktinen biotalous vieraili Bioaika-rekassa viikko sitten. Tsekkaa videolta, mitä kaikkea mielenkiintoista rekasta ja Tiedekeskus Pilkkeen sisältä löytyikään!

Kaikkien onneksi Bioaika-rekka kiertää vielä ympäri Lappia tämän kesän ja alkusyksyn aikana, joten jokainen bio- ja metsätaloudesta kiinnostunut ehtii varmasti mukaan! Käy kurkkaamassa rekan tarkemmat aikataulut täällä ja merkkaa ne itsellesi kalenteriin ylös, jotta et missaa tätä komeaa ilmestystä lähelläsi!

Yksi pallo riittää meille kaikille, kun käytämme resurssimme viisaasti!

"Bioaika-rekka ja sen yhteydessä järjestettävät tapahtumat tarjoavat varsin oivan paikan esitellä omaa toimintaa suurelle yleisölle"

Huomatkaa myös kaikki biotalousalan kehittäjät ja yrittäjät, että tämä Bioaika-rekka ja sen yhteydessä järjestettävät tapahtumat tarjoavat varsin oivan paikan esitellä omaa toimintaa suurelle yleisölle! Tiedekeskus Pilkkeeseen pystytetyllä Bioaikatorilla esillä olivat muun muassa Luonnonvarakeskus, Pidä Lappi Siistinä, Arctic Ice Cream Factory, Rovaniemen 4H-yhdistys sekä Suomen Metsäkeskus. Tule siis mukaan ja parkkeeraa tapahtumapaikalle vaikkapa biokaasuauto, aurinkopaneeleita, pilottilaitteistoja, lähiruokaa sekä runsaasti esittelymateriaalia sekä tietenkin itsesi!

Pidä Lappi Siistinä Ry:n ständi Pilkkeessä.

Mukaan päästäksesi ota ensin yhteyttä Bioaika.fi-sivustoon ja sovi heidän kanssaan käytännön järjestelyistä. Tapahtumaan voi ilmoittautua paikkakuntakohtaisesti, joten voit itse päättää, millä paikkakunnalla haluat olla esillä. Ilmoittautuminen sulkeutuu kolme päivää ennen kyseisen paikkakunnan tapahtumaa.

Alla vielä kootusti Bioaika-rekan Lapin aikataulut:

30.6.-1.7.2017 Pyhätunturi
13.8.2017 Pello, Pellon korjuu -maaseutunäyttely
14.8.2017 Ivalo, Ivalon tapahtumatori
15.8.2017 Kittilä
16.8.2017 Sodankylä, Sodankylän lukio
17.8.2017 Kemijärvi, Kemijärven lukio
18.-19.8.2017 Rovaniemi, Korkalovaaran peruskoulu
20.8.2017 Tornio, Länsirannan parkkialue
21.8.2017 Kemi, Kemin lyseon lukio


Ei muuta kuin mukaan kehityksen pyörille eli huippuhienon Bioaika-rekan kiertueelle - nähdään tapahtumissa!

Kuvat: Arktinen biotalous

Nähdään Bioaika-rekassa!

REKO rantautui Rovaniemelle

Vielä jokin aika sitten maaseutuklusteri etsi innokkaita uusia tuottajia Rovaniemellä 19.5. lanseerattuun REKO-rinkiin. Etsintäkuulutus tuotti tulosta, sillä keskiviikkona 21.6. Rovaniemen REKO-ringin ensimmäiseen tuottajien tapahtumaan Pöykkölään saapui 12 innokasta tuottajaa.

Pöykkölässä tulevissa Lapland Food Housen tiloissa kerrottiin lyhyesti REKO-ringin toimintaperiaatteista sekä siitä työstä, jota maaseutuklusteri tekee lappilaisen elintarvike- ja luonnontuotetuotannon nostamiseksi uudelle tasolle. Lisäksi yrittäjille kerrottiin esimerkiksi hygieniaosaamiseen, pakkausmerkintöihin ja REKOn lainsäädäntöön liittyvistä lyhtykoulutuksista, joita on mahdollista järjestää hankkeiden kautta.
- Valitaan tietyt segmentit, joissa me lappilaiset tuottajat voimme tsemppauksen avulla olla maailman parhaita, kannusti yrittäjiä ProAgria Lapin Johannes Vallivaara, yksi Rovaniemen REKO-lähiruokarenkaan perustajista.

Myös Rovaniemen REKO-lähiruokarenkaan ensimmäinen jakelupäivä lyötiin lukkoon. Perjantaina 7.7. kannattaa olla hereillä, sillä silloin tapahtuu ensimmäinen jakelu. Tuotteet tulee tilata etukäteen Rovaniemen REKO-renkaan Facebook-ryhmässä. Jakelun kellonaika on paraikaan äänestettävissä ryhmässä, ja se vahvistetaan torstaina klo 16 jälkeen.

Lisätietoa:
Johannes Vallivaara
johannes.vallivaara@proagria.fi
040 684 5741

REKO:n toimintaperiaatteista voit käydä lukemassa lisää täällä. 

Kuvat: Arktinen biotalous

Levi goes green biotalousetkot!

Kuva: Lapin materiaalipankki

Elo-syyskuun vaiheessa Levillä järjestetään perinteinen Levi goes green -tapahtuma 30.8 - 1.9. Tapahtumassa luonnosta kumpuava hyvinvointi sekä Green care-, matkailu- ja viheralan uusimmat tuulet ovat esillä monesta eri näkökulmasta. Tule mukaan astumaan tavanomaisuuden yläpuolelle; ilmoittautuminen täällä! 

Kuva: Arktinen biotalous

Maaseutuklusteri on mukana järjestämässä biotalousetkoja Levi goes green -tapahtumalle. Maaseutuklusterin kestittäväksi suoraan Arkadianmäeltä saapuvat lappilaiset kansanedustajat. Etkoille kutsutaan mukaan myös lappilaisia yrittäjiä, jotka pääsevät verkostoitumaan päättäjiemme kanssa, kertomaan heille mieltä askarruttavat huolensa sekä jakamaan parhaimmat kehitysideansa. Nämä etkot ovat loistava tilaisuus saada lappilaiselle biotaloustoiminnalle näkyvyyttä valtakunnallisella päätöksentekotasolla!

Kuva: Arktinen biotalous

Biotalousetkoille on muutama paikka auki biotaloudesta ja sen vaikutusmahdollisuuksista kiinnostuneille. Olemme avanneet ilmoittautumiskyselyn, ja 20 ensimmäistä ilmoittautujaa ovat tervetulleita mukaan! Toimi siis nopeasti ja varaa paikkasi tähän ainutlaatuiseen keskustelutilaisuuteen. Ilmoittautumisen voit tehdä TÄÄLLÄ. Ilmoittautuminen on auki 7.8. saakka. 

Tapahtuman jälkeen on luvassa kattava raportti siitä, millaisia tärkeitä kontakteja biotalousetkoilla syntyi ja miten yrittäjien toiminnassaan kohtaamia pullonkauloja aletaan työstää. Luvassa on vilkas biotaloussyksy - tervetuloa mukaan kehityksen kelkkaan!

Maaseutuklusteri ja Tähtikunta punovat juurensa yhteen

Ei siis ihme, että Sodankylän kunnassa on laadittu biotalousohjelma, jota on lähdetty ahkerasti toimeenpanemaan.

Maaseutuklusterin väki vieraili maanantaina 19.6. Sodankylässä kuulemassa, miten kunnassa edistetään biotalouden kehittymistä yhteistyössä maaseutuklusterin verkoston kanssa ja estetään maaseutua vaivaava pääomapako. Sodankylän kunta on ollut useassa teemassa laajasti näkyvillä jo aiemminkin; lähes 40 % elintarvikehankinnoista on alueellisia ja Lokan tekoaltaalle on saatu rekrytoitua jo neljä uutta kalastajaa.

- On Sodankylässä tehty muutakin, laakereilleen ei ole jääty saavutusten kanssa makaamaan. Mobiili teurastamo sekä Elintarviketalo-konseptin suunnittelu ovat vastikään saaneet rahoituksen, joten ne ovat ainakin nytkähtäneet eteenpäin, kertoo Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka.

 Maasta se pienikin ponnistaa

Konkretiaa kuitenkin kaivataan lisää, oli kyse sitten uudesta elintarvikkeiden tai luonnontuotteiden jalostustilasta, kalanmassauskoneesta, lämpökeräimestä tai uudesta innokkaasta yrittäjästä. Konkretian avulla biotalouden voima pystytään näyttämään ihmisille ja saamaan innostettua uusia tekijöitä mukaan muutokseen.

- Jutun jujuna on innostaa ihmisiä kohti uudenlaista yrittäjyyttä. Kehityksen pitää tulla alhaalta ylöspäin eli muutos lähtee ruohonjuuritasolta, tuumii maaseutuklusterin vetäjä Johannes Vallivaara.

Yksi esimerkki uudenlaisesta yrittäjyydestä voisi olla maaseudun kylien paikallinen energiantuotanto, joihin voisi lainata omarahoitusosuuden Ounastähti-kehittämiskuntayhtymän omistamalta Ounastuotanto Oy:lta.

Viestintä nousee arvoon arvaamattomaan maaseudun rakennemuutoksen pyörteissä. Maatilallisille tulee markkinoida todellisuus, jossa heidän tilastaan saa paljon lisäarvoa uudenlaisilla menetelmillä. Sivuvirrat voidaan hyödyntää energiantuotannossa ja eläintuotteet voidaan jalostaa paikallisesti korkeamman arvon tuotteiksi. 

Maaseutuklusterin tukemana voimme lähteä kohti muutosta mahdollisuuksien kautta. Lappilaiset maatilat eivät sijaitse keskellä ei mitään, vaan lähellä runsaita luonnon raaka-ainevarantoja sekä alati kasvavia matkailukeskuksia, mitä kautta kysyntää arktisille luksustuotteille löytyy. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, joten asennemuutoksen kanssa ei tule hätäillä, vaan sen tulee olla pitkäjänteistä, faktoihin perustuvaa mahdollisuuksien esille nostamista.

Alueellinen elintarvikelogistiikka kuntoon

Pitkien etäisyyksien maakunnassa logistiikka ei ole sivuseikka, vaan asia, joka tulee ottaa tosissaan. Tämän takia Sodankylässä on käynnistynyt myös Alueellinen elintarvikelogistiikka -hanke, joka pyrkii yhdistämään vielä hajanaiset tuotanto-, jalostus- ja kulutuspisteet sekä materiaalien virrat kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.

- Toimijat tulee saada yhteen raaka-ainevirtojen alkulähteiltä aina ravintolakokkeihin asti, toteaa hankkeen projektipäällikkö Anu Lipsanen.

Tämäkin hanke on omalta osaltaan toteuttamassa toukokuussa julkaistua ja syksyllä jalkauttamiskierrokselle lähtevää Lapin elintarvikeohjelmaa. Hankkeessa on tarkoitus luoda digitaalinen alusta Elintarviketalo-konseptille.

Sodankylä on siis Lapin tähtikunta myös biotaloudessa - otamma mallia tästä!

Lisätietoa:

Anu Lipsanen, projektipäällikkö, Sodankylän kunta

anu.lipsanen@businesslappi.fi

040 356 9980

Jukka Lokka, kehittämisjohtaja, Sodankylän kunta

jukka.lokka@businesslappi.fi

040 146 0448

Kuvat:

Arktinen biotalous 

CamScanner-sovellus

Puheenvuoro lappilaisille kalastajille

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

KYSYMYKSET:

1) Kuka olet ja mistä tulet?
2) Mikä on ammattinimikkeesi? Millaisia töitä teet päivittäin?
3) Mikä sai sinut tähän työhön / perustamaan yrityksen?
4) Keitä ovat asiakkaasi - millaisia ovat esimerkiksi asiakassegmenttisi?
5) Millaisia palveluita / tuotteita teiltä löytyy?
6) Millaisena näet yritystoimintasi tulevaisuuden 5 vuoden päästä? Millaisia muutoksia on pitänyt tapahtua?
7) Vapaa sana!

---

1) Olen Janne Holopainen, savo-karjalainen kalahullu, joka asuu nykyään Rovaniemellä.
2) Olen kalamestari, jonka pääpaino on tuotekehityksessä. Kalan tuotekehitys on intohimoni!
3) Kaikki lähti siitä, että harrastuksesta piti saada ammatti. Olen enimmäkseen itseoppinut, mutta minulla on myös kalajalostajan ammattitutkinto, ja koulutuksessa erikoistuin tuotekehitykseen. Minulla on nyt yritys nimeltä Kalapalvelu 66 33 N, jossa N tarkoittaa Napapiiriä. Käykää ihmeessä tykkäämässä liikkeen Facebook-sivusta!
4) Pääasiassa kalaa menee suoramyyntiin eli paikallisille asukkaille eri tapahtumien yhteydessä. Yhteistyötä kehitellään muutaman ravintoloitsijan kanssa. Haluaisin tulevaisuudessa syöttää paikallista, arktista kalaa ihmisille, jotta homma saadaan oikeille raiteille, ettei syötäisi vanhaa savustettua Norjan lohta marketeista.
5) Meiltä saa savukalatuotteita, hiillostuotteita, kylmäsavuhaukea, joka on tällä hetkellä myydyin tuotteemme sekä muutamia muita erikoisuuksia. Kannattaa käydä tutustumassa valikoimaan!
6) Toivottavasti ihmiset tohtisivat itsekin tulevaisuudessa kalastaa enemmän. Tarjoan myös konsultointia ja koulutustoimea kalastukseen oman yritykseni nimissä. Aikaisemmin olen kouluttanut savolaisia jääräpäitä saamaan kalasta ruokaa noin kymmenen vuoden ajan. Olen iloinen siitä, että hukkasaaliin käyttöprosentti on saatu viime vuosina kalapuolella hyötykäyttöön.
7) Kannattaa käydä tutustumassa Kalapalvelu 66 33 N:ään ja tulla moikkaamaan osoitteeseen Laajakaista 3 C eli entisen emäntäkoulun tiloihin Pöykkölään, Rovaniemelle. Tilat valmistuvat hiljalleen, tällä hetkellä teen enimmäkseen ulkomyyntiä.

Yhteystiedot: Janne Holopainen, janne.holopainen@opaasi.fi, 050 596 3814

---

1) Olen Jukka Korpivuoma, Kemijärveltä.
2) Ammattinimikkeeni on kalastusmestari. Vastaan kalastusalueiden isännöinnistä, osallistun siihen liittyviin erilaisiin tutkimushankkeisiin ja teen myös varsinaiseen elinkeinokalastukseen liittyviä asioita.
3) Minulla ei ole vielä omaa yritystä, mutta ajatuksena on sellainen jossain vaiheessa perustaa. Olen harrastanut kalastusta lapsesta asti, mielenkiinnosta hain opiskelemaan alaa. Vanhempana kollegoiden esimerkit ovat ajaneet minua eteenpäin.
4) Kun perustan yrityksen, alan myydä tuotteitani todennäköisesti suoramyyntinä ja kalatukkuihin. Jonkin verran on tarkoitus saada tuotteita myös ravintoloihin, sillä kysyntä on olemassa. Myynti alkaa, kunhan Kemijärvellä avataan laitoshyväksytty kalahalli.
6) Omalta osaltani tärkeää on elintarvike- ja kalastuslainsäädännön tiivis seuraaminen. Yleisesti tärkeää on kiinnittää huomiota uusien kalastajien koulutustarpeisiin. Monet kalastukseen myöhemmällä iällä alkaneet eivät vielä hallitse kalan käsittelyä, vaan tarvitsevat tähän opastusta.
7) Kemijärven kaupungille suurkiitokset siitä, että se on ajanut sinnikkäästi elinkeinokalatalouteen liittyviä asioita eteenpäin. Samoin kiitokset Pohjoisimman Lapin Leaderin kalatalousryhmälle ja Markku Ahoselle! Kalahalli Kemijärvelle konkretisoituu toivottavasti jo tänä kesänä.

Yhteystiedot: j.korpivuoma@gmail.com, 040 542 7475

---

1) Olen Taisto Törmänen Kemijärveltä, tarkemmin Soppelan kylästä.
2) Olen kaupallinen kalastaja, ja kalastan Kemijärvellä sekä sen ympäristössä. Minulla ei ole vielä jalostustoimintaa, tällä hetkellä siis kalastan työkseni.
3) Olen koko ikäni harrastanut kalastusta, ja kun muutin Kemijärvelle kalavesien rannoille, niin päätin alkaa kalastamaan ammatikseni. Välineet olivat jo, olen aiemmin kalastanut myös Sodankylässä tekoaltailla. Kuten sanottua, jalostustoimintaa minulla ei vielä ole, mutta kun Kemijärvelle saadaan suunnitteilla oleva kalasatama, niin voin aloittaa pienimuotoisen jalostuksen. Näin saisin mahdollisimman monen kalalajin hyödynnettyä tehokkaasti.
4) Asiakkaani vaihtelevat paljon: tukut, matkailu, julkiset keittiöt, suoramyynti. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että tuotteet menisivät enimmäkseen kuntien keittiöihin. Neuvotteluita on jo ollut julkisen puolen kanssa, samoin ravintoloiden. Ennen kuin saamme massausmahdollisuuden tänne Kemijärvelle, menevät tuotteeni pääosin muualle jalostusfirmojen jalostettavaksi. Niin kauan kun ei ole tiloja, ovat kädet sidotut jalostamisen suhteen.
5) Hauki, ahven ja kuha ovat pääkalat täällä Kemijärvellä. Muikkua on tarkoitus saada tulevaisuudessa enemmän. Kovin siikapitoinen vesi Kemijärvi ei ole, mutta sitäkin myyn sen verran kuin tulee.
6) Toivoisin, että tuossa vaiheessa kalahalli olisi Kemijärvellä täydessä iskussa, jotta saisimme jalostettua kalaa ja sitä kautta lisättyä kalastajavoluumia. Kemijärvi on iso vesistö, jonka ympärillä on paljon potentiaalisia kalastajia, kun vain saisimme heidät vesille ja kalahallin pystyyn. Kalaahan meillä on jatkuvasti saatavilla. Rekrytointiin panostaminen on yksi muutos, joka pitäisi tapahtua.
7) Terveisiä kaikille Kemijärveltä! Täällä kalaa riittää ja tahdomme sitä pyytää, kunhan vaan markkinat saadaan vetämään.

Yhteystiedot: taistoatorma@gmail.com, 040 671 8468

Sininen biotalous esillä elintarvikeohjelmassa!

Lapin elintarvikeohjelma julkaistiin näyttävästi 19.5. Lapin Elintarvikepäivän yhteydessä Rovaniemellä. Tutustu Lapin Elintarvikepäivän materiaaleihin täällä.

Lapin elintarvikeohjelma sisältää linjaukset myös kalatalouden toimenpiteille. Lappilaisen luonnonkalan käytön lisäämisen suurin este on kalastajien vähäinen määrä ja ikääntyminen. Tämän takia alalle tulee saada uusia nuoria ja innokkaita toimijoita. Heille tulee rakentaa joustavaa koulutusta, jossa hyödynnetään nykyisten alan oppilaitosten ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Haluamme olla tukemassa verkostomaisen yrittäjyyden syntymistä kalapuolelle. Yhteistyön avulla yrittävät voivat taata toimitusvarmuuden, kehittää jatkojalostusta, osallistua kilpailutuksiin ja hankkia koulutusta. Voimme jatkossa esimerkiksi hankkeiden avulla aktivoida toimialalle uusia yrittäjiä ja lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä.

Jatkojalostus mahdollistaa erilaisten erikoistuotteiden kuten jo nyt kysyttyjen kalamassatuotteiden valmistamisen. Lapissa tulee innovoida uudenlaisia kalatuotteita vastaamaan kuluttajien kasvavaan mielenkiintoon. Lisäksi on tärkeää saneerata jo olemassa olevia kalatalouden tuotantotiloja ja avusataa jalostusyrittäjiä kehittämään omia laitoksiaan ja konekantojaan.

Kalatuotteille on tärkeää kartoittaa tarkasti potentiaaliset asiakassegmentit kuten keskuskeittiöt ja matkailu. Kalatalouden sesonkiluonteisuus tulee kääntää vahvuudeksemme markkinoinnissa. Sesonkituotteita pidetään korkeassa arvossa ja niistä ollaan valmiita maksamaan hyvin. Laadun varmistus on kalatuotteiden käsittelyssä erittäin tärkeää. Laadun tulee olla korkealla tasolla koko tuotantoketjussa raaka-aineesta lopputuotteeseen saakka. Tuottajat tuleekin kouluttaa niin, että tuotteiden laadun taso pystytään varmistamaan.

Nämä kaikki toimenpiteet sekä kalatalouden nykytilanne maakunnassamme on avattu laajasti Lapin elintarvikeohjelmassa. Käy lukemassa tämä tärkeä ohjelma täällä!

Lapin teollisuus on aktiivisesti mukana biotaloudessa

Ideoita riittää, tarvitaan uudenlaista toimialarajat ylittävää liiketoimintaa ja sen mahdollistavia toimia.

Bio- ja kiertotalousmalleja ajetaan Lapissa aktiivisesti mukaan teollisuuden palveluliiketoimintaan. Lappi on EU:n strateginen klusterimallialue luonnonvarojen kestävässä jalostuksessa ja Kemin Digipolis Oy toimii klusterin vetäjänä. Teollisten symbioosien ja ympäristöliiketoiminnan arvo Kemi-Tornio alueella on arvioitu olevan vuositasolla 200 miljoonaa euroa. Kierto- ja biotalouden uusien investointien liiketoimintapotentiaali Lapissa on kuitenkin nykytasoon verrattuna kymmenkertainen, joten voidaan puhua vahvasta tulevaisuudenalasta. Digipoliksessa on toteutettu erilaisia kehittämishankkeita liittyen muun muassa meriruokateollisuuteen. Projektipäällikkö Seppo Ahola kertoo, että hankkeiden pääpaino on ollut siinä, miten erilaisista kehitysideoista saataisiin yrityksille toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa.
- Lapissa mietitään maaseutuverkostoyhteistyössä, miten voidaan enemmän hyödyntää maakunnan raaka-aineita. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa myös biotaloutta ja sitä pitää kehittää, Ahola avaa.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Arto Komulainen.

Kasvulle on mahdollisuuksia

- Norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa on ollut yhteistyötä, joissa prosessi- ja meriruokateollisuus ovat olleet mukana. Pohjois-Norjassa meriruokateollisuus on isompi ala kuin öljyteollisuus, eli puhutaan todella suuresta kalan tuotannosta ja liiketoiminnasta, Ahola selventää.
- Prosessoinnin, jalostuksen ja tuotannon avulla pitäisi pohjoiseen saada jatkossa jäämään enemmän arvonlisää, Ahola toteaa.
- Pohjois-Norjassa tuotetaan lohta yli 500 000 tonnia vuosittain. Pohjois-Norjassa lohta ei prosessoida EU:n tullisäännösten takia. Pohjois-Norjan lohentuotannosta tällä hetkellä vain marginaalinen osa prosessoidaan Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Bulkkilohi menee pääosin prosessoitavaksi esimerkiksi Tanskaan ja Puolaan, missä sen arvo lähes kymmenkertaistuu.
Norjalaisten mielestä ja toiveissa on, että Pohjois-Suomessa lohta voitaisiin prosessoida enemmänkin, mutta suuremmille osuuksille pääseminen vaatii kalajalostamoilta investointeja, myynnin lisäystä ja liiketoiminnan kasvua. Näköpiirissä onkin muutamia merkittäviä investointeja.

 

Liiketoimintaan uusia malleja

Kemin satama. Kuva: Lapin materiaalipankki, Terhi Tuovinen.

Lähes 15 vuoden ajan Digipoliksen hankkeissa työskennellyt Ahola kertoo, että intressinä on myös löytää symbiooseja prosessi- ja meriruokateollisuuden välillä. Norjalaiset ovat huolissaan lohen laadusta, joka on heidän mukaansa huonontunut. Kasvatuslohen proteiiniravinto tehdään tällä hetkellä pääosin soijasta, joka ei ole kalan rasvoille hyväksi.
- Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä on etsitty ratkaisua myös tähän ongelmaan, Ahola mainitsee.
- Ruotsalaisten kanssa tehtävässä yhteistyöhankkeessa kehitetään uutta menetelmää, jossa selluteollisuuden sivuvirtamateriaalien päällä kasvatetaan niin kutsuttua single cell -proteiinia, jota voi hyödyntää ravinnossa.

Myös Suomen vähempiarvoisten kalalajien ja järvien hoitokalastuksen hyödyntämistä osana lohen ravintoa on pohdittu. Haasteet liittyvät hoitokalastuksen osalta lyhyeen sesonkiin ja yleisesti kustannustehokkaan logistiikan ja kylmäketjun aikaansaamiseen.
- Tapetilla on ollut myös siipikarjan hyödyntäminen kalojen proteiiniravinnoksi, sillä höyhenjätteestä voisi VTT:n tutkimusten mukaan valmistaa eristeiden lisäksi myös proteiiniravintoa. Koko Euroopassa siipikarjasta tulee höyhenjätettä 3 miljoonaa tonnia vuosittain, josta hyödynnetään vain pieni osa, Seppo Ahola listaa.
- Mahdollisuuksia on monenlaisia, mutta ne vaativat yrityksiltä aivan uudenlaisia toimialarajoja ylittäviä liiketoimintoja ja -malleja, joita Digipoliksessa pyritään mahdollistamaan, Ahola tiivistää. 

Lisätietoa:
Seppo Ahola, Digipolis Oy, projektipäällikkö, seppo.ahola@digipolis.fi, 0400 249 620

Suomi 100 – sadan tunnin uistelumaraton Napapiirin Miekojärvellä 18. – 23.7.

Sirkkakosken satama tammikuussa. Kuva: Arktinen biotalous

Miekojärven veneseuran vetouistelun harrastajat tempaisevat sadan tunnin ajan tuoretta järvikalaa Euroopan pohjoisimmasta kuhavedestä joka päivä klo 15–18 pidettäville kalamarkkinoille. Valtioneuvoston kanslia on 26.5. liittänyt Suomi 100 – Sadan tunnin uistelumaratonin osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Olemme järjestämässä Miekojärvellä ja Sirkkakoskella Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi 100 tuntia kestävän uistelumaratonin. 8–10 venekuntaa uistelee kukin vuorollaan keskeytyksettä sadan tunnin ajan kalastaen Euroopan pohjoisinta kuhakantaa ja muita petokaloja. Tavoitteena on tuoda satamaan Kalamarkkinoille tuoretta kalaa useamman kerran päivässä. Tapahtumaan liittyen järjestämme yhteistyössä Ammattiopisto Lappian kalastuskoulutuksen kanssa myös petokalatutkimusta. Tuoduista petokaloista otetaan suomunäytteet, ja mittauksien perusteella tehdään kaloista takautuvat kasvun määritykset.

Seuraa uisteluvuorojen vaihtoa ja katsasta kalansaalis

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan paikan päällä ja varmistaa saatu saalis, kun venekunnat vaihtavat uisteluvuoroa Sirkkakosken satamassa. Vuorot ovat klo 14–21, klo 21–07 ja klo 07–14.

Tuoreen kalan kalamarkkinat joka päivä klo 15–18

Järjestämme Sirkkakosken kalasatamassa Kalamarkkinat joka päivä. Haluamme edistää sillä kotimaisen paikallisen järvikalan käyttöä ja innostaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin. Yleisöllä on mahdollisuus myös tutustua tai liittyä mukaan Miekojärven järvipelastus- ja veneseuratoimintaan. Mukana tapahtuman järjestämisessä on veneseuran ja järvipelastuksen sekä Sirkkakosken kylän aktiiveja. Mukaan on lupautunut myös Miekojärvellä lomailevaa porukkaa.

Miekojärvellä toimivat 1. ja 2. luokan kaupalliset kalastajat opastavat ja näyttävät kalanjalostukseen sekä ruuan laittoon liittyviä niksejä. Tervetuloa mukaan Suomi 100 – sadan tunnin uistelumaraton -tapahtumaa!

Sininen biotalous tukemassa yritystoimintaa

Kalastajat ja kehittäjät yhteisen pöydän ääressä Sirkkakoskella.
Kuva: Arktinen biotalous

Lapissa on Euroopan puhtain ilma ja puhtaimmat vedet. Järvet ja joet ovat antaneet Lapin ihmisille tärkeän elinkeinon, ravinnon sekä syyn kylien perustamiselle. Esi-isämme ovat kalastaneet myyntiin kalaa näiltä vesiltä itsenäisyytemme alkuajoista asti, ja nyt me viidennen polven kalastajina jatkamme esi-isiemme työtä.

Suomessa ja Lapissa on huomattu, että puhdas lähiruoka on arvokkaimpia omaisuuksia, mitä meillä suomalaisilla on olemassa. Järvien kalat, metsien marjat ja sienet ovat superfoodia, joista me suomalaiset voimme olla ylpeitä. Olemme saaneet olla mukana kehittämässä ja vaikuttamassa Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaan ja vilpittömästi uskomme puhtaiden lappilaisten elintarvikkeiden mahdollisuuteen pärjätä kotimaisten ja ulkomaalaisten herkkusuiden ruokapöydissä.

Sinivalkoisissa tunnelmissa
Sirkkakosken kalasatamassa Miekojärvellä

Jukka Sirkkala

kalastaja

Lappilaista sisävesikalaa

Lappilaisessa sisävesikalassa on nyt nostetta. Arktisessa älykäs maaseutuverkosto -klusteri ja Lapin uunituore elintarvikeohjelma ovat nostaneet sisävesikalat yhdeksi elintarvikesektorin pääraaka-aineeksi. Viimeisimmän (2014) käytössä olevan tilaston mukaan Lapin sisävesistä pyydettiin kaupallisesti noin 621 tonnia kalaa, josta kauppakalaa oli noin 450 tonnia. Kaupallisesti tärkeimpiä lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Särkeä saadaan huomattavia määriä sivusaaliina, mutta tällä hetkellä sen hyödyntäminen elintarvikkeena on vähäistä.  Samana vuonna maakunnassa viljeltiin ruokakalaa (pääosin kirjolohta) 321 tonnia.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Jalostustoimintaa tarvitaan lisää

Lapin elinkeinokalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja tätä kautta työn valuminen muihin maakuntiin. Sekä luonnonkalan että viljellyn kalan osalta pääosa tuotannosta toimitetaan kauppoihin tai maakunnan ulkopuolelle ns. pyöreänä, perattuna tai fileenä. Varsinaista jalostusta tehdään alle kymmenessä yrityksessä, jotka ovat pääosin muutaman henkilön työllistäviä mikroyrityksiä. Tukea yritystoiminnan kehittämiseen on saatavissa ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmien yhteydessä toimivista kalatalousryhmistä – tukimahdollisuus ei ole kuitenkaan realisoitunut jalostusasteen merkittävänä nousuna. 

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Yhtenä alan ongelmana niin kaupallisessa kalastuksessa kuin kalanjalostuksessakin on alan yrittäjien vähäinen määrä, koulutetun työvoiman saatavuus ja tätä kautta alan jatkuvuus. Lapissa kalatalouden perustutkinnon voi suorittaa ammattiopisto Lappian Kemin toimipisteessä – koulutuksessa voi suuntautua esim. kalastukseen tai kalanjalostukseen. Lapin ammattiopistossa (Lao) Rovaniemellä voi kalanjalostukseen perehtyä elintarvikejalostajan ammattitutkinnon yhteydessä. Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) voi luonto- ja ympäristöalan ammattitutkintoon liittyen perehtyä kalastukseen ja kalan käsittelyyn.

Lyhytkursseista uutta pontta toimintaan

Lapin ammattikorkeakoulussa selvitetään tällä hetkellä tarvetta tarjota elinkeinokalatalouden opintojaksoa ainakin maaseutualan opiskelijoille. Lappia ja SAKK tarjoavat myös kalatalouden lyhytkursseja niin hankkeisiin liittyen kuin tarvittaessa maksullisena koulutuksenakin. Yritykset voivat vuokrata tiloja tuotekehitykseen ja pienimuotoiseen tuotantoon ainakin SAKK:sta Toivoniemeltä ja Lao:lta Rovaniemeltä. Jatkossa oppilaitosten yhteistyötä ja tarjonnan markkinointia tullaan edelleen tiivistämään muun muassa maaseutuklusterin osaamisen keskusvaraamon tarjoamien palveluiden kautta. Lisätietoja maaseutuklusterin osaamisen kehittämisestä Anne-Mari Väisäseltä (anne-mari.vaisanen@lapinamk.fi, 040 775 1893). 

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Perustuote, lappilainen sisävesikala, on laadultaan hyvä ja sille on kysyntää. Potentiaalia saaliin ja jalostuksen lisäämiseen löytyy Lapista. Alalle on saatavilla myös EU-tukia sekä koulutusta ja osaamista omasta maakunnasta – laulun sanoja mukaillen potentiaalisille uusille yrittäjille voisi todeta no mikä ettei!

Kirjoittaja on Lapin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Petri Muje

petri.muje@lapinamk.fi, 040 768 6502

Paikallisen kalan arvostus nousussa

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Miekojärven kalasatamaan tehdään kuluvana kesänä viimeisiä silauksia. Pari vuotta sitten aloitettu sataman remontoiminen mahdollistaa paikallisen kalan kaupallisen hyödyntämisen. Kalasatamahanke on rahoitettu yhteistyössä eri hankkeiden, kalatalousrahaston (EMKR) ja Pellon kunnan välillä. Kalasataman tehokkaamman hyödyntämisen kanssa Pellon kunta on tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi maaseutuklusterin ja sitä kautta Arktisen biotalouden kanssa olemassa olevien pullonkaulojen poistamiseksi. 

- Saamme paikallisten järvien kalaa esimerkiksi Pellon keskuskeittiön käyttöön jo ensi syksystä alkaen, iloitsee Pellon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Timo Sirkkala.
Laitostunnuksilla toimivassa satamassa kalan saa käsiteltyä ja säilytettyä käyttövalmiina massana. Käytännössä homma toimii niin, että kalastaja suomustaa ja jauhaa saaliin jo satamassa, jonka jälkeen käyttövalmis kalamassa pakastetaan ja kirjataan ruokapalvelun käyttöjärjestelmään.
- Saalista ei välttämättä tule tasamäärin niin, että se riittäisi kerralla valmistukseen. Siksi on tärkeää että kala saadaan säilytettyä ja kirjattua oikeaoppisesti. Kun valmista kalamassaa on kirjattu järjestelmään tarpeeksi, voi keskuskeittiö ottaa kalaruuan ruokalistalle, Sirkkala selittää.

Hinta ei ole ainoa etu

Lohi on raaka-aineena niin kallista, että sitä ei juurikaan julkisen puolen ruokalautasilla näy. Loheen verrattuna  valkoinen kala on halpaa, mutta sen käyttöön löytyy muitakin perusteita kuin hinta. Lähijärvestä kalastetun kalan ravintoarvoa, laatua tai eettisyyttä kun ei tarvitse arvailla.
- Myös logistiikkakustannukset pienevät huomattavasti kun kala tulee läheltä. Itse asiassa kuljetukseen ei meidän tapauksessamme tarvitse sijoittaa erikseen yhtään euroa, sillä ruokapalvelu hakee kalan päivittäisten ajojensa yhteydessä, Sirkkala mainitsee.

Lähikalan käyttö oli pienestä kiinni

Tähän mennessä paikallista kalaa ei ole kuitenkaan voitu hyödyntää, sillä Pellon keskuskeittiöllä ei voi prosessoida raakakalaa. Keittiöllä ei ole tarvittavia tiloja tai välineitä raakakalan käsittelyyn ja säilytykseen, joten kalaruuat on tilattu isoilta toimittajilta valmiina annoksina.
- Keskuskeittiön remontointi olisi käynyt kalliiksi, joten Pellon Kehitys Oy teki selvityksen, kuka voisi toimittaa lähiruokaa keskuskeittiön käyttöön. Miekojärven kalasatamassa on kalankäsittelyyn hyväksytyt, asianmukaiset toimitilat. Pienellä kunnan tekemällä investoinnilla satamassa voidaan nyt prosessoida kalaa keskuskeittiöiden käyttöön, kertoo Sirkkala.
- Kävi ilmi, että verrattain pienillä, noin 20–30 tuhannen euron investoinneilla saisimme vaadittavat hankinnat tehtyä. Laskelmiemme mukaan paikallisen kalan hinta laitosruokailuun on investointienkin jälkeen niin edullinen, että sen käyttöön ottaminen ei vaadi muuta kuin poliittista tahtoa, Sirkkala toteaa.

Pellon kunnassa poliittista tahtoa ei tarvinnut kaukaa hakea, ja pyörät paikallisen kalan hyödyntämiseen lähtivät pyörimään välittömästi. Selvitys lähikalan käytön mahdollisuuksista pyydettiin maaliskuun puolessa välissä ja se valmistui huhtikuun lopussa. Päätös laitehankinnoista tuli alle viikossa, ja sataman viimeiset remonttityöt ovat jo käynnissä.
Timo Sirkkala kiittää Pellon kunnan toimijoiden aktiivisuutta päätöksentekijöistä aina keittiöhenkilökuntaan saakka.
- On paljon työläämpää tehdä kalapullat ja -pihvit itse kuin avata paketti ja lämmittää ne valmiina. Silti kukaan ei ole vastustanut tätä päätöstä, vaan kaikki seisovat sen takana, Timo Sirkkala kiittää.

Inarin kalastajien tulevaisuus hyvissä käsissä

 

Kuva: Luke / Erno Salonen

Inarin kunnassa on kova tahtotila paikallisen kalatalouden kehittämiseen. Inari kuuluu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan Lapin kalatalouden toimintaryhmään, jonka tehtävänä on elinkeinokalatalouden kehittäminen alueella. Toimintaryhmä rahoittaa mm. kalastajia hyödyttäviä koulutus- ja kehittämishankkeita ja avustaa alan toimijoita hakemaan investointitukia. Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahasto rahoittaa omistamiensa Inarin ja Veskoniemen kalahallien ylläpitoa ja laiteinvestointeja. Kalahalleissa kalastajat voivat käsitellä saaliinsa kauppakuntoon ja tehdä mm. fileitä, mutta varsinaista jalostusta halleissa ei elintarvikelain mukaan voi tehdä.

- Inarissa kalastajat saavat hyvin tukea, ja heille löytyy aina keskustelukumppani, lupaa Arktiset luonnonvarat -hankkeen projektivastaava, Elinkeinot ja Kehitys Nordican kehittämiskoordinaattori Marja Männistö.

Uusia osaajia ja tekijöitä haetaan

 

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Ammattikalastuksen suurin haaste Inarissakin on kalastajien vähyys ja ikääntyminen. Inarijärvestä pystyttäisiin nostamaan kalaa kestävästi nykyistä enemmän. Kun kalasesonki on kuumimmillaan, ovat kalastajat kädet täynnä töitä.

- Meillä Inarissa on tapahtunut sellainen ilmiö, että metsäalan ihmiset kuten metsurit ovat alkaneet kalastajiksi. He osaavat liikkua luonnossa eri keleissä, ja Lapin eri vuodenajat ovat varmasti heille tuttuja. Silti pitäisi tehdä jotain, että saataisiin vielä lisää uusia kalastajia. Uusien kalastajien saaminen Inarijärvelle onkin ykkösprioriteettimme kalapuolella, toisena tulee jalostamisen kehittäminen, kertoo Männistö.

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on järjestänyt kaupallisen kalastuksen aloittamista suunnitteleville kursseja, joilla on opiskeltu kalastusta ja kalan käsittelyä. SAKK:lla on myös kalanjalostuksen opetustilat, joita se vuokraa omavalvontakoulutuksen käyneille kalastajille silloin, kun tilat eivät ole opetuskäytössä. Monet uudet kalastajat ovat saaneet kipinän alalle toimimalla kokeneiden kalastajien apulaisina. Kyse ei ole ollut virallisesta mestari-kisälli-toiminnasta, mutta käytännössä kuitenkin samasta asiasta.

Inarin kalalla on hyvä kysyntä ja kalastajan saama hinta on kohdallaan. LUKE:n tutkimusten mukaan siian kalastusta Inarijärvessä tulisi lisätä. Tilaa ja tarvetta uusille kalastajille siis olisi, ja parin viime vuoden aikana uusia yrittäjiä onkin ilmaantunut ilahduttavasti. Uusia mahtuu kuitenkin vielä mukaan.

Elintarviketalo-konsepti avuksi

Kuva: Arktinen biotalous

Myös Inarissa on herätty lähiruokabuumiin. Inarin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, että lähiruokaa tulee lisätä julkisissa ruokailuissa. Suurin haaste on positiivinen: Inarijärven siika on laadultaan niin hyvää, että hintatasoltaan se tulee liian kalliiksi julkisille keittiöille. Tämän takia kalan massauksen aloittaminen nousee erittäin tärkeäksi asiaksi. Kokeiluja Inarissa on jo tehty jonkin verran.

- Olemme tutkimassa kalanmassauksen mahdollisuuksia. Pitäisi vain löytää tekijä, joka hallitsee maittavan reseptiikan, koska se on kaiken a ja o, Männistö pohtii.

Inarin kunnan ruokapalvelu on aktiivisesti kehittämistyössä mukana, mutta mukaan tarvitaan myös osaava jalostajayritys. Lisäksi ravintolapuoli täytyy saada samaan kelkkaan, jotta hekin pääsevät tehokkaasti hyödyntämään paikallista kalaa.

Männistö tietää, että vanhoilla lappilaisilla ravintoloilla on jo vuosikymmenien ajan ollut läheinen suhde paikallisiin kalastajiin, joilta he ovat saaneet suoraan kalaa. Uusilla yrittäjillä tällaisia verkostoja ei kuitenkaan ole olemassa. Heille tärkeäksi seikaksi nouseekin suunnitteilla oleva elintarviketalo-konsepti.

- Elintarviketalo-konseptia hyödyntäen kaikki osapuolet saisivat mahdollisimman paljon yhteistyöstä irti. Se olisi win-win-tilanne kaikille!

Kiinnostusta paikallisille puhtaille ja laadukkaille kalatuotteille on kuitenkin selkeästi olemassa matkailupuolella. Inarijärven siika, taimen ja rautu sekä paikalliset porotuotteet ovat kovassa huudossa.

- Kalan saaminen lounaspöytiin on kuitenkin haasteellista, sillä sinne tarvitaan hieman halvempia tuotteita. Tämän takia onkin tärkeää, että Inarijärven sivuvesien tuotteet saataisiin myös elintarvikekäyttöön, huomauttaa Männistö.  

 Vahva visio pohjana kehittämistyölle

kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Männistö on hyvin tyytyväinen Inarissa tapahtuvaan kalatalouden kehitykseen. Inarissa ja Veskoniemessä oleviin kalahalleihin ollaan tekemässä uusia investointeja, joiden toteuttamisessa on kuunneltu aktiivisesti alan ydinosaajia eli kalastajia.

- Inarin kunnassa on olemassa selkeät työkalut, joiden avulla kalastusta ja kalastusmatkailua voidaan kehittää. Hankkeita ei ole vielä haettu, mutta meillä on erittäin vahva visio siitä, mitä tarvitaan. Nyt se on vain tehemä pois!, iloitsee Männistö.

Inarin kunnassa on hiottu myös kalatalouden osalta visiot, joissa korostetaan seuraavia asioita:

•          Inarissa syödään paikallista kalaa kotien lisäksi kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja       ravintoloissa
•         Kalasatamiin tehdään investointeja
•          Inariin saadaan uusia nuoria kalastajia
•         Inarijärven sivuvesien saaliit hyödynnetään tehokkaasti

- Inarin kunnan laatimassa luonnonvarasuunnitelmassa on kuunneltu laajasti eri toimijoita, myös kalastajia. Suunnitelma mahdollistaa laajasti erilaisten rahoitusten saamista, kun tulevaisuudessa hankehakemukset pohjautuvat siihen. Kehittämistyö ei tule siis enää olemaan Inarissa irrallista, vaan tiivistä ja jatkuvaa, ja tästä olemme erittäin tyytyväisiä!

Inarin kunnan luonnonvarasuunnitelma julkaistaan kesäkuun loppuun mennessä printti- ja nettiversiona. Raportin lisäksi jakoon tulee noin 40 sivuinen painettu versio.

Lisätietoja:

Marja Männistö, Inarin kunta projektivastaava, Elinkeinot ja Kehitys Nordica kehittämiskoordinaattori, marja.mannisto@inari.fi, 0400 231 765

Markku Ahonen, hankekoordinaattori, Lapin kalatalouden toimintaryhmä, markku.ahonen@pll.fi, 040 704 6094

Mielitkö kalastajaksi? Lähde Lokkaan!

Kalastajan ammatissa komeat maisemat ovat työsuhde-etu. Kuva: Marjaana Aarnio.

Sodankylässä vuosi sitten toteutettu ”Uusien kalastajien rekrytoinnin edellytykset” -hanke on poikinut paljon yhteydenottoja Sodankylän tekojärville. Ennen hankkeen alkua Sodankyläkin kärsi tutusta ongelmasta: kalastajien määrä oli vähentynyt ja kalastajakunnan keski-ikä korkea.

- Uusia kalastajia Sodankylään on tullut vuoden aikana neljä, mutta vesistöjen tuotto mahdollistaisi arvioiden mukaan jopa kaksinkertaisen kalastajamäärän nykyiseen verrattuna. Yhteydenottoja onkin tullut kolmisenkymmentä ympäri Suomea, kertoo Sodankylän biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio.

Muualta tulleiden motiivit tulla kalastajaksi Lokkaan ovat selvät: olosuhteet vetävät puoleensa. Lokka-Porttipahta kalastusalue on laaja, infrastruktuuri on kunnossa, markkinat vetävät ja kalastajat ovat sitoutuneita opastamaan uusia kalastajia paikalliseen vesistöön ja pyyntimenetelmiin. Tästä avoimuudesta lokkalaiset ovat erityisesti saaneet kiitosta.

- Merikalastuksen ongelmien takia rannikkoseudulta on ollut kiinnostusta rekrytointia kohtaan. Lokassa ja Porttipahdassa pystyttäisiin kalastamaan kestävästi noin 2–3 kertainen määrä nykyiseen verrattuna, lisää Lokan osuuskunnan kalastaja Risto Pyhäjärvi.

Järvikalalla on kysyntää

Pannuahven on suosittua kalakukkojen valmistuksessa ja ahvensäilykkeissä. Sodankylän keskuskeittiö kehitti ahvenesta suosiota saaneen ”ahvensardiinin”. Kuva: Marjaana Aarnio. 

Lokan kalasta lähes 90 % myydään fileenä tai vastaavana tuotteena markkinoille. Kalatukut ovat tällä hetkellä suurin ostaja ja toimittavat tuotteet vähittäismyyntiin. Kiinnostus lähikalaan on lisääntynyt huomattavasti muuallakin. Sodankylän kunnan linjaus suosia lähiruokaa on toiminut hyvänä esimerkkinä maakunnassa. Lokan osuuskunnalla on tällä hetkellä hankintasopimus kunnan kanssa kalatuotteiden toimittamisesta. Sodankylässä kehitetään myös kovasti kalan reseptiikkaa. Kalamassa on sopiva tuote erityisesti julkisiin ruokailuihin kuten päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin.

Paikalliseen vähittäismyyntiin kuten ravintoloihin ja kauppoihin päätyy vain pieni määrä saaliista. Kysyntä on kuitenkin selvästi kasvussa. Ongelmana ovat usein pienet tilauserät, joissa kuljetuskustannus tulee kalliiksi.

- Toivottavasti ravintoloiden listoilla läheltä pyydetty kala olisi jatkossa entistä paremmin näkyvillä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pyhätunturin Huttu-Uula-ravintolasta saa lokkalaista ahvenfilettä, kertoo Aarnio.

- Ihannetilanne olisi se, että Lokan kala hyödynnettäisiin Pohjois-Suomessa. Kulutuksen huomioiden tämä olisi mahdollista meidän saalismäärillä, ja lyhemmät kuljetusmatkat pienentäisivät ekologista tassunjälkeä, sanoo Pyhäjärvi

Markkinoilla Lokan kala on tunnettu korkeasta laadustaan.

- Kalan kehutaan olevan maukasta ja se on kysyttyä, Pyhäjärvi mainitsee.

- Tätä meidän pitäisikin rohkeammin mainostaa, jatkaa Aarnio.

Molemmat peräänkuuluttavat myös tarvittavan muutoksen laajuutta lähellä tuotetun ruoan suosimisessa. Olisi hienoa, jos kaikki Lapin kunnat noudattaisivat yhtenä rintamana Sodankylän mallia.

- Tämä lisäisi paikallisen kalan kysyntää Lapissa. Kaikkien tahto on saada ketjusta lyhyempi kalastajalta asiakkaalle.

Lokassa hauki on arvostettu saalis. Pohjoisten vesien haukea sanotaan punalihaiseksi, kun ravintona on siikaa ja taimenta.  Kuva: Marjaana Aarnio.

Lisätietoa:

Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta, biotalouskoordinaattori, marjaana.aarnio@sodankyla.fi, 040 560 4750

Risto Pyhäjärvi, Lokan luonnonvaraosuuskunta, kalastaja, risto.pyhajarvi@hotmail.com, 0400 222 497

Osta tilalta -päivä tulossa syyskuussa - pistä korvan taa!

Nykypäivänä lähes kaikki kuluttajat ostavat elintarvikkeensa suoraan marketeista. Maidot, rahkat, jukurtit ja leivät on helppoa poimia marketin hyllyltä, mutta samalla kosketus elintarvikkeiden alkuperään hiipuu lähes olemattomaksi. Varmasti monia kiinnostaisi tietää, mistä heidän päivittäin nauttimansa tuotteet ovat peräisin, miten niitä tuotetaan ja millaiset ihmiset näiden tuotteiden takana ovat.

Tätä mysteeriä voi selvittää tulevana syksynä Osta tilalta! -päivän aikana. Päivää vietetään valtakunnallisesti 16.9. Tuolloin kuluttajilla on mahdollisuus ostaa raaka-aineita suoraan itse tuottajilta ja samalla kokea uudenlaisia elämyksiä, tutustua maatiloihin sekä suomalaiseen ruoantuotantoon. Päivä ei tietenkään toteudu ilman innokkaita tilallisia, jotka haluavat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. Mukaan voi lähteä, vaikka aikaisempaa kokemusta suoramyynnistä tilalta ei olisikaan. Tämän tempauksen avulla voitkin testata markkinoita ja kuulla suoraa palautetta kuluttajilta!

Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty Osta tilalta! -päivä saavutti suuren suosion niin kuluttajien kuin tuottajienkin keskuudessa. Tempauksessa oli mukana yhteensä 179 tilaa, mutta Lapista vain kolme. Tänä syksynä Lapistakin toivotaan useampaa osallistuvaa maatilaa; tässä on loistava tilaisuus saada näkyvyyttä omalle toiminnalle ja testata omien tuotteiden siipiä kuluttajakentällä!

Viime vuoden Osta tilalta! -päivä keräsi runsaasti ruusuja kuluttajilta ja tuottajilta. Kuluttajat kiittelivät mahdollisuutta nähdä, millaista maatiloilla oikeasti on ja millaisissa oloissa eläimet kasvavat. Tuottajat puolestaan totesivat, että päivä ylitti kaikki odotukset ja oli kaiken vaivan arvoinen. 

TULE MUKAAN!

Tuottaja voi järjestää tapahtuman omalla tilallaan tai kotipuutarhuri voi myydä esimerkiksi oman puutarhan porkkanoita tai omenoita omassa pihapiirissään. Mukaan voit ilmoittautua tapahtuman sivuilla täällä. Nettisivuilla voit myös esitellä tilaasi ja kertoa tuotteistasi jo etukäteen.