Inarin kalastajien tulevaisuus hyvissä käsissä

 

Kuva: Luke / Erno Salonen

Inarin kunnassa on kova tahtotila paikallisen kalatalouden kehittämiseen. Inari kuuluu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan Lapin kalatalouden toimintaryhmään, jonka tehtävänä on elinkeinokalatalouden kehittäminen alueella. Toimintaryhmä rahoittaa mm. kalastajia hyödyttäviä koulutus- ja kehittämishankkeita ja avustaa alan toimijoita hakemaan investointitukia. Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahasto rahoittaa omistamiensa Inarin ja Veskoniemen kalahallien ylläpitoa ja laiteinvestointeja. Kalahalleissa kalastajat voivat käsitellä saaliinsa kauppakuntoon ja tehdä mm. fileitä, mutta varsinaista jalostusta halleissa ei elintarvikelain mukaan voi tehdä.

- Inarissa kalastajat saavat hyvin tukea, ja heille löytyy aina keskustelukumppani, lupaa Arktiset luonnonvarat -hankkeen projektivastaava, Elinkeinot ja Kehitys Nordican kehittämiskoordinaattori Marja Männistö.

Uusia osaajia ja tekijöitä haetaan

 

Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Ammattikalastuksen suurin haaste Inarissakin on kalastajien vähyys ja ikääntyminen. Inarijärvestä pystyttäisiin nostamaan kalaa kestävästi nykyistä enemmän. Kun kalasesonki on kuumimmillaan, ovat kalastajat kädet täynnä töitä.

- Meillä Inarissa on tapahtunut sellainen ilmiö, että metsäalan ihmiset kuten metsurit ovat alkaneet kalastajiksi. He osaavat liikkua luonnossa eri keleissä, ja Lapin eri vuodenajat ovat varmasti heille tuttuja. Silti pitäisi tehdä jotain, että saataisiin vielä lisää uusia kalastajia. Uusien kalastajien saaminen Inarijärvelle onkin ykkösprioriteettimme kalapuolella, toisena tulee jalostamisen kehittäminen, kertoo Männistö.

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on järjestänyt kaupallisen kalastuksen aloittamista suunnitteleville kursseja, joilla on opiskeltu kalastusta ja kalan käsittelyä. SAKK:lla on myös kalanjalostuksen opetustilat, joita se vuokraa omavalvontakoulutuksen käyneille kalastajille silloin, kun tilat eivät ole opetuskäytössä. Monet uudet kalastajat ovat saaneet kipinän alalle toimimalla kokeneiden kalastajien apulaisina. Kyse ei ole ollut virallisesta mestari-kisälli-toiminnasta, mutta käytännössä kuitenkin samasta asiasta.

Inarin kalalla on hyvä kysyntä ja kalastajan saama hinta on kohdallaan. LUKE:n tutkimusten mukaan siian kalastusta Inarijärvessä tulisi lisätä. Tilaa ja tarvetta uusille kalastajille siis olisi, ja parin viime vuoden aikana uusia yrittäjiä onkin ilmaantunut ilahduttavasti. Uusia mahtuu kuitenkin vielä mukaan.

Elintarviketalo-konsepti avuksi

Kuva: Arktinen biotalous

Myös Inarissa on herätty lähiruokabuumiin. Inarin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, että lähiruokaa tulee lisätä julkisissa ruokailuissa. Suurin haaste on positiivinen: Inarijärven siika on laadultaan niin hyvää, että hintatasoltaan se tulee liian kalliiksi julkisille keittiöille. Tämän takia kalan massauksen aloittaminen nousee erittäin tärkeäksi asiaksi. Kokeiluja Inarissa on jo tehty jonkin verran.

- Olemme tutkimassa kalanmassauksen mahdollisuuksia. Pitäisi vain löytää tekijä, joka hallitsee maittavan reseptiikan, koska se on kaiken a ja o, Männistö pohtii.

Inarin kunnan ruokapalvelu on aktiivisesti kehittämistyössä mukana, mutta mukaan tarvitaan myös osaava jalostajayritys. Lisäksi ravintolapuoli täytyy saada samaan kelkkaan, jotta hekin pääsevät tehokkaasti hyödyntämään paikallista kalaa.

Männistö tietää, että vanhoilla lappilaisilla ravintoloilla on jo vuosikymmenien ajan ollut läheinen suhde paikallisiin kalastajiin, joilta he ovat saaneet suoraan kalaa. Uusilla yrittäjillä tällaisia verkostoja ei kuitenkaan ole olemassa. Heille tärkeäksi seikaksi nouseekin suunnitteilla oleva elintarviketalo-konsepti.

- Elintarviketalo-konseptia hyödyntäen kaikki osapuolet saisivat mahdollisimman paljon yhteistyöstä irti. Se olisi win-win-tilanne kaikille!

Kiinnostusta paikallisille puhtaille ja laadukkaille kalatuotteille on kuitenkin selkeästi olemassa matkailupuolella. Inarijärven siika, taimen ja rautu sekä paikalliset porotuotteet ovat kovassa huudossa.

- Kalan saaminen lounaspöytiin on kuitenkin haasteellista, sillä sinne tarvitaan hieman halvempia tuotteita. Tämän takia onkin tärkeää, että Inarijärven sivuvesien tuotteet saataisiin myös elintarvikekäyttöön, huomauttaa Männistö.  

 Vahva visio pohjana kehittämistyölle

kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.

Männistö on hyvin tyytyväinen Inarissa tapahtuvaan kalatalouden kehitykseen. Inarissa ja Veskoniemessä oleviin kalahalleihin ollaan tekemässä uusia investointeja, joiden toteuttamisessa on kuunneltu aktiivisesti alan ydinosaajia eli kalastajia.

- Inarin kunnassa on olemassa selkeät työkalut, joiden avulla kalastusta ja kalastusmatkailua voidaan kehittää. Hankkeita ei ole vielä haettu, mutta meillä on erittäin vahva visio siitä, mitä tarvitaan. Nyt se on vain tehemä pois!, iloitsee Männistö.

Inarin kunnassa on hiottu myös kalatalouden osalta visiot, joissa korostetaan seuraavia asioita:

•          Inarissa syödään paikallista kalaa kotien lisäksi kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja       ravintoloissa
•         Kalasatamiin tehdään investointeja
•          Inariin saadaan uusia nuoria kalastajia
•         Inarijärven sivuvesien saaliit hyödynnetään tehokkaasti

- Inarin kunnan laatimassa luonnonvarasuunnitelmassa on kuunneltu laajasti eri toimijoita, myös kalastajia. Suunnitelma mahdollistaa laajasti erilaisten rahoitusten saamista, kun tulevaisuudessa hankehakemukset pohjautuvat siihen. Kehittämistyö ei tule siis enää olemaan Inarissa irrallista, vaan tiivistä ja jatkuvaa, ja tästä olemme erittäin tyytyväisiä!

Inarin kunnan luonnonvarasuunnitelma julkaistaan kesäkuun loppuun mennessä printti- ja nettiversiona. Raportin lisäksi jakoon tulee noin 40 sivuinen painettu versio.

Lisätietoja:

Marja Männistö, Inarin kunta projektivastaava, Elinkeinot ja Kehitys Nordica kehittämiskoordinaattori, marja.mannisto@inari.fi, 0400 231 765

Markku Ahonen, hankekoordinaattori, Lapin kalatalouden toimintaryhmä, markku.ahonen@pll.fi, 040 704 6094