Lapin teollisuus on aktiivisesti mukana biotaloudessa

Ideoita riittää, tarvitaan uudenlaista toimialarajat ylittävää liiketoimintaa ja sen mahdollistavia toimia.

Bio- ja kiertotalousmalleja ajetaan Lapissa aktiivisesti mukaan teollisuuden palveluliiketoimintaan. Lappi on EU:n strateginen klusterimallialue luonnonvarojen kestävässä jalostuksessa ja Kemin Digipolis Oy toimii klusterin vetäjänä. Teollisten symbioosien ja ympäristöliiketoiminnan arvo Kemi-Tornio alueella on arvioitu olevan vuositasolla 200 miljoonaa euroa. Kierto- ja biotalouden uusien investointien liiketoimintapotentiaali Lapissa on kuitenkin nykytasoon verrattuna kymmenkertainen, joten voidaan puhua vahvasta tulevaisuudenalasta. Digipoliksessa on toteutettu erilaisia kehittämishankkeita liittyen muun muassa meriruokateollisuuteen. Projektipäällikkö Seppo Ahola kertoo, että hankkeiden pääpaino on ollut siinä, miten erilaisista kehitysideoista saataisiin yrityksille toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa.
- Lapissa mietitään maaseutuverkostoyhteistyössä, miten voidaan enemmän hyödyntää maakunnan raaka-aineita. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa myös biotaloutta ja sitä pitää kehittää, Ahola avaa.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Arto Komulainen.

Kasvulle on mahdollisuuksia

- Norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa on ollut yhteistyötä, joissa prosessi- ja meriruokateollisuus ovat olleet mukana. Pohjois-Norjassa meriruokateollisuus on isompi ala kuin öljyteollisuus, eli puhutaan todella suuresta kalan tuotannosta ja liiketoiminnasta, Ahola selventää.
- Prosessoinnin, jalostuksen ja tuotannon avulla pitäisi pohjoiseen saada jatkossa jäämään enemmän arvonlisää, Ahola toteaa.
- Pohjois-Norjassa tuotetaan lohta yli 500 000 tonnia vuosittain. Pohjois-Norjassa lohta ei prosessoida EU:n tullisäännösten takia. Pohjois-Norjan lohentuotannosta tällä hetkellä vain marginaalinen osa prosessoidaan Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Bulkkilohi menee pääosin prosessoitavaksi esimerkiksi Tanskaan ja Puolaan, missä sen arvo lähes kymmenkertaistuu.
Norjalaisten mielestä ja toiveissa on, että Pohjois-Suomessa lohta voitaisiin prosessoida enemmänkin, mutta suuremmille osuuksille pääseminen vaatii kalajalostamoilta investointeja, myynnin lisäystä ja liiketoiminnan kasvua. Näköpiirissä onkin muutamia merkittäviä investointeja.

 

Liiketoimintaan uusia malleja

Kemin satama. Kuva: Lapin materiaalipankki, Terhi Tuovinen.

Lähes 15 vuoden ajan Digipoliksen hankkeissa työskennellyt Ahola kertoo, että intressinä on myös löytää symbiooseja prosessi- ja meriruokateollisuuden välillä. Norjalaiset ovat huolissaan lohen laadusta, joka on heidän mukaansa huonontunut. Kasvatuslohen proteiiniravinto tehdään tällä hetkellä pääosin soijasta, joka ei ole kalan rasvoille hyväksi.
- Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä on etsitty ratkaisua myös tähän ongelmaan, Ahola mainitsee.
- Ruotsalaisten kanssa tehtävässä yhteistyöhankkeessa kehitetään uutta menetelmää, jossa selluteollisuuden sivuvirtamateriaalien päällä kasvatetaan niin kutsuttua single cell -proteiinia, jota voi hyödyntää ravinnossa.

Myös Suomen vähempiarvoisten kalalajien ja järvien hoitokalastuksen hyödyntämistä osana lohen ravintoa on pohdittu. Haasteet liittyvät hoitokalastuksen osalta lyhyeen sesonkiin ja yleisesti kustannustehokkaan logistiikan ja kylmäketjun aikaansaamiseen.
- Tapetilla on ollut myös siipikarjan hyödyntäminen kalojen proteiiniravinnoksi, sillä höyhenjätteestä voisi VTT:n tutkimusten mukaan valmistaa eristeiden lisäksi myös proteiiniravintoa. Koko Euroopassa siipikarjasta tulee höyhenjätettä 3 miljoonaa tonnia vuosittain, josta hyödynnetään vain pieni osa, Seppo Ahola listaa.
- Mahdollisuuksia on monenlaisia, mutta ne vaativat yrityksiltä aivan uudenlaisia toimialarajoja ylittäviä liiketoimintoja ja -malleja, joita Digipoliksessa pyritään mahdollistamaan, Ahola tiivistää. 

Lisätietoa:
Seppo Ahola, Digipolis Oy, projektipäällikkö, seppo.ahola@digipolis.fi, 0400 249 620