Kuntakierros starttasi biokunnasta

Onko Tervola valmiina?
kuva: Arktinen biotalous

Maaseutuklusterin viestintä rantautui uunituoreen Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman kanssa Tervolaan 14.5. kertomaan, millaisia mahdollisuuksia elintarvikkeiden ja energian jalostus tuovat kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiselle.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen
avasi tilaisuuden.
kuva: Arktinen biotalous

Tervolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen avasi tilaisuuden kertomalla keväällä 2017 toteutetusta kuntalaiskyselystä, joka keräsi yli 300 vastausta. Vastauksista hahmottui kuntalaisten näkemys siitä, että Tervolaan tulisi houkutella lisää lapsiperheitä.

- Kaikki päätökset, mitä kunta tekee, liittyvät kuntalaisten hyvinvointiin tavalla tai toisella, totesi Keränen varsin osuvasti.

Tervolassa myös koetaan, että kuntalaiskyselyn tulokset palvelevat hyvin kunnan tekemään strategiatyötä. Tämän strategiatyön takia Tervolan kunta kutsuikin eri alojen asiantuntijoita esittelemään tulevaisuuden kuumia teemoja kesäiseen maanantai-iltaan.

Aluetaloudelliset vaikutukset ohjaavat päätöksentekoa Iissä

Iin kunta on ollut usein tapetilla menestyksekkäästä ilmastotyöstään. Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava piti puhuttelevan puheenvuoron Tervolassa.

- Silloin, kun öljypohjaisesta yhteiskunnasta muututaan kohti biopohjaista yhteiskuntaa, liikkeellä ovat isot muutosvoimat ja myös vastusvoimat, muistutti Alatossava.

Iissä jäte nähdään pitkälti raaka-aineena, kuten se tulisi nähdä muuallakin Suomessa, mikäli Suomi haluaa saavuttaa EU:n uudet kiertotaloustavoitteet. EU:ssa tähdätään siihen, että vuoteen 2025 mennessä 55 % yhdyskuntajätteistä kierrätetään.

Muutamia lukuesimerkkejä siitä, miten Ii on hyötynyt
uusiutuvaan energiaan panostamisesta.
Kuva: Ii.

Iin kunta on ottanut vahvan etukenon myös kunnan kilpailutusosaamisessa. Esimerkiksi uutta koulua hankittaessa erityistä painoarvoa annettiin energiatehokkuudelle, jolloin pelkästään hinta ei ollut ratkaiseva tekijä. Erilaisten hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset on haluttu Iissä tehdä näkyväksi myös päättäjille.

- Päästöt on yhtä kuin säästöt siinä mielessä, että kun saamme päästövähennyksiä aikaan esimerkiksi käyttämällä sähköautoja työmatkoillamme ja kehittämällä julkista liikennettämme, saavutamme myös merkittäviä säästöjä.

Ii on vastannut #Energiahaasteeseen!
Kuva: Arktinen biotalous

Alatossavan mielestä kunta voi näyttää esimerkkiä ilmastotyössä ja olla omalla panoksellaan vahvasti vaikuttamassa asioihin.

- Iin kunnassa valtuusto on vahvasti sitoutunut ilmastotyöhön, mutta sitoutuminen on ollut helppoa saavuttaa, kun on ollut näyttää säästölukuja, iloitsi Alatossava.

 

Verkoston tieto-taito hyötykäyttöön!

Tervolan kunta on tunnettu statuksestaan biokuntana, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

- Tervola on sähkön suhteen 500 % omavarainen, kiitos vesi- ja tuulivoiman, kertoi Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska.

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen esitteli tervolalaisille myös muita lukuja, jotka aiheuttivat salissa puheensorinaa.

- Vuonna 2017 Tervola on ilmoittanut, että 8 % sen keskuskeittiön käyttämistä raaka-aineista tulee Lapin alueelta. Joissakin kunnissa ollaan jo lähes 30 %:ssa.

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen Tervolan esitykseen voit käydä kurkkaamassa TÄÄLLÄ. 

Tervolan kunta voi rohkeasti lähteä toteuttamaan Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä ottamaan niitä haluamiltaan osin osaksi päivityksen alla olevaa kuntastrategiaa. Maaseutuklusteri auttaa mielellään kuntaa ja sen toimijoita selvittämään, mikä on milläkin kylällä ja alueella kannattavaa tehdä. Maaseutuklusteri voi olla apuna esimerkiksi lähiruokahankintoja suunniteltaessa, uusia REKO-renkaita perustettaessa tai silloin, kun päättäjät tarvitsevat faktoja erilaisten päätösten aluetaloudellisista vaikutuksista.

Esillä Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman visio.
Kuva: Arktinen biotalous

- Maaseutuklusterin yksi päätehtävistä on viestiä kuntien onnistumisista ja uusista innovaatioista. Erityiseen seurantaan kannattaakin ottaa Biotalousuutiset-blogi , muistutti Häyrynen.

- Meihin kannattaa muutenkin olla yhteydessä, kun kohtaatte haasteita tai ette tiedä, miten jotakin asiaa pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Laajan verkoston tuen avulla löydetään oikeat asiantuntijat ratkomaan ongelmia ja edistämään asioita!

Myös kommenttipuheenvuorossa ollut Paakkolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Janne Okkonen innostui illan alustuksista kyläläisen näkökulmasta.

- Lappilaisiin kyliin voi syntyä oikeasti uusia työpaikkoja. Täytyy olla valmis innovoimaan radikaalisti eri alueiden tulevaisuutta. Ideat konkretian tasolle! peräänkuulutti Okkonen.

Tällaisia toimijoita tarvitaan ympäri Lapin, jotta Lapin Arktisen biotalouden visio toteutuu. 

Tällaiset esimerkit puhuttelevat!
kuva: Tea Nevanperä / Lapin liitto

Maaseutuklusterin viestintä jatkaa Lapin Arktisen biotalousohjelman esittelyä läpi vuoden 2018. Koko Lapin kattava kuntakierros tulee painottumaan syksyyn 2018. Joko sinun kuntasi on valmis ottamaan uutta tietoa vastaan? Ota yhteys Maaseutuklusteriin, niin sovitaan vierailupäivät ja pistetään rattaat pyörimään!

Yhteydenotot:

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130

Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi., 040 661 2592